THAIMAASSA SUKELTAMASSA

Kerhomme jäseniä kävi tämän vuoden (2001) alussa sukeltamassa Phuketissa Thaimaassa. Matkalla oli mukana yhdeksän sukeltajaa. Matkaan lähdettiin tammikuisena maanantai-iltana Helsinki-Vantaan kautta. Finnairin koneella lennettiin Helsingistä suoraan Phuketiin. Matkalla tehtiin tosin yksi välilasku Dubaissa, missä kone tankattiin ja koneen miehistö vaihtui. Perillä Phuketissa oltiin tiistai-iltana.

Phuket sijaitsee Andaman meren rannalla Thaimaan länsirannikolla. Vehreästä ja vuoristoisesta saaresta on viime vuosina tullut suosittu turistikohde. Saarella on oma kansainvälinen lentokenttä, jonne lentokoneet eri puolilta maailmaa laskeutuvat. Saaren pohjoiskärjessä on pengertie, jota pitkin pääsee Thaimaan mantereelle. Turistien suosimat aurinkorannat sijaitsevat saaren lounaispuolella.

Ensimmäisenä iltana kävimme vielä ulkona syömässä. Ero Suomen tammikuun sään ja Thaimaan täydellisen kesäsään välillä oli todella suuri. Myös pitkä lento ja kuuden tunnin aikaero vaikuttivat omalta osaltaan ensimmäisen illan tunnelmiin. Yöpuullekin oli parasta vetäytyä hyvissä ajoin, sillä jo seuraavana aamuna oli tarkoitus lähteä jatkamaan matkaa.

Keskiviikkoaamuna ehdimme juuri aamupalalta, kun meitä tultiin jo noutamaan hotellilta. Pikkubussin kyydissä pääsimme Chalongin lahteen Phuketin saaren eteläkärjessä. Sieltä jatkoimme matkaa veneellä. Kahdella 250 "heppaisella" perämoottorilla varustetulla pikaveneellä pääsimme noin 20 kilometrin päässä sijaitsevalle saarelle. Racha Yai-saarella rantauduimme upealle lumivalkealle hiekkarannalle. Rannan kojujen joukosta löysimme Raya Divers-sukelluskeskuksen ja sen suomalaisen johtajan Janne Miikkulaisen. Keskuksessa työskenteli parhaillaan myös neljä muutakin suomalaista. Totesimme maailman olevan todella pieni, kun tapasimme keskuksessa myös Michelin. Michel oli toiminut aiemminkin sukellusoppaanamme, kun olimme sukeltamassa Eilatissa syksyllä 1997. Pakattuamme matkatavaramme traktorin kyytiin, lähdimme tutustumaan majapaikkaamme saaren toisella puolella. Kävelimme kapeaa hiekkatietä viidakkoisen saaren läpi. Ban Rayan mökkikylässä oli useita uusia mökkejä ja lisää oltiin parhaillaan rakentamassa.

Mökkeihin majoittautumisen jälkeen aloimme heti valmistella lähtöä sukeltamaan. Kävelimme takaisin saaren läpi Batok Beachin puolelle. Valmistauduimme reissun ensimmäiselle sukellukselle oppaamme Jussi Lehtosen johdolla. Kun kaikki oli valmista, kannoimme varusteemme rantavedessä odottavaan "pitkähäntäveneeseen". Kiivettyämme veneeseen käynnisti kuljettaja moottori, joka pärähti kovaäänisesti käyntiin. Paikallisten veneiden moottorina on yleensä auton moottori, jonka jatkeeksi on asennettu pitkä akseli. Akselin toisessa päässä lihamyllyn lailla pyörivää potkuria nosteli kuljettaja taitavasti aika ajoin ylös vedestä, välttääkseen rantaveteen viritettyjen köysien takertumista potkuriin. Venematka saaren toiselle puolelle kesti varttitunnin. Veneen pysähdyttyä sukelluskohteen päälle, Jussi kertoi meille sukelluskohteesta ja miten oli tarkoitus sukeltaa. Sitten vain laitteet selkään ja veneen laidalta 28 asteiseen meriveteen.

Heti pinnan alla paljastui upeat maisemat. Pudottauduimme alas noin 18 metriin ja seurailimme koralliriuttaa. Nousimme hiljalleen lähemmäs pintaa pitkin korallirinnettä. Muitakin sukeltajia tuli meitä vastaan. Korallia ja paljon erilaisia kaloja oli joka puolella. Näimme myös pienen merikilpikonnan heti ensimmäisellä sukelluksella. Lähes tunnin kestäneen sukelluksen jälkeen nousimme pintaan ja vene ajoi viereemme. Kaikkien kiivettyä ylös veneeseen palasimme takaisin Batok Beachille. Kannoimme vielä varusteemme veneestä keskukseen, jonka jälkeen lähdimme majapaikkaamme.

Pari seuraavaa päivää sukelsimme Racha Yai-saarta ympäröivillä riutoilla. Phuketin saaren lukuisat sukelluskeskukset järjestivät päiväretkiä myös näille samoille riutoille. Lauantaiaamuna lastasimme veneeseen sukellusvarusteet kahdeksalle sukeltajalle ja lisäksi kaksi ilmasäiliötä jokaiselle. Sitten lähdimme ajelemaan veneellä etelässä kohoavaa Racha Noi-saarta kohti. Vähän yli tunnin, polttavan auringon alla, kestäneen venematkan jälkeen saavuimme sukelluspaikalle. Racha Noi-saaren eteläkärjen lähellä oli vedenalainen kalliomuodostelma, jolle meidän oli tarkoitus sukeltaa. Oppaamme Jussi hyppäsi veteen ja veneen laidasta pitäen tähysti maski päässään veden alle. Kun vedenalaiset kalliot löytyivät heitettiin ankkuri. Varmistuttuamme, että ankkuri piti, valmistauduimme sukeltamaan. Veteen päästyä kova merivirta oli yllättää ja vain veneen laidasta vetämällä oli mahdollista päästä kiinni ankkuriköyteen. Ankkuriköydestä oli myös pidettävä lujasti kiinni alaspäin mentäessä. Jussi meni edellä ja toinen oppaamme Juha tuli varmuuden vuoksi viimeisenä. Heti veden alla paljastui sukelluspaikkamme upeat vedenalaiset maisemat. Violetin väristä kukkakaalikorallia oli kaikkialla kallioiden päällä. Ankkurin kohdalla olimme jonkin verran suojassa voimakkaalta virralta ja pystyimme jatkamaan syvemmälle. Täältä löytyi upeita isoja viuhkakoralleja. Voimakas veden virtaus tuo koralleille enemmän ravinteita ja siksi ne kasvavatkin isommiksi tällaisissa paikoissa. Sukeltaminen ja räpyläpotkujen avulla eteneminen helpottui huomattavasti, kun käytyämme syvimmillään noin 35 metrissä, käännyimme kulkemaan myötävirtaan. Virran mukana oli helppoa nousta rauhallisesti lähemmäs pintaa. Noin 25 minuutin sukelluksen jälkeen hakeuduimme takaisin ankkuriköydelle, josta kiinni pitäen suoritimme muutaman minuutin turvapysähdyksen noin viiden metrin syvyydessä. Sukelluksen jälkeen nostimme ankkurin ja ajoimme läheiselle hiekkarannalle. Lounaan aikana kertasimme vielä sukelluksen tapahtumia todella upealla Racha Noi-saaren rannalla. Ruokailun ja pienen lepohetken jälkeen palasimme vielä samaan paikkaan sukeltamaan. Virta oli nyt heikentynyt huomattavasti ja sukelluksen aikana pohjalla pystyi katselemaan paremmin ympärilleen. 40 minuutin pinnan alla olon jälkeen kiipesimme ylös veneeseen ja lähdimme ajelemaan takaisin kohti Racha Yai-saarta. Osa meistä jaksoi vielä illalla lähteä yösukellukselle majapaikkamme rannalta. Lähdimme sukeltamaan rannasta juuri auringon laskiessa horisontissa Racha Noi-saaren takana. Pimeän laskeuduttua koralliriutan ylle, päivän ajan koloissaan piilossa olleet eläimet lähtevät liikkeelle. Sukelluksen aikana näimme useita myrkylliset piikit pystyssä uivia pieniä siipisimppuja sekä näimmepä myös pienen vaalean kalmarin. 45 minuuttia kestäneen yösukelluksen jälkeen kannoimme varusteet ylös keskukseen, missä Jani jatkoi vielä aina iltakymmeneen asti paineilmasäiliöiden täyttöä kompressorilla. Ban Rayan ravintolassa kouluttajat Michel ja Jussi-Pekka jatkoivat myös oppituntien pitämistä kurssilaisilleen lähes yhtä myöhään.

Eipä ainakaan kannata kadehtia sukelluskeskuksen väen työaikoja, sillä työt keskuksessa alkoivat taas seuraavana aamuna jo ennen kahdeksaa. Me sukelsimme saaren ympärillä vielä muutaman päivän, ennen paluuta takaisin Phuketiin. Tuntui hieman oudolta palata rauhalliselta saarelta Patong Beachin ihmisvilinään. Ennen kuin siihenkään ehti taas edes vähän tottua, oli edessä jo tuskastuttavan pitkä kotimatka Phuketin kesäsäästä Dubain kautta Helsinkiin ja sieltä takaisin Vaasaan suoraan tammikuun hyytäviin pakkasiin. Paljon köyhempänä, mutta monta kokemusta rikkaampana, onkin mukava muistella hyvin onnistunutta sukellureissua Phuketin upeisiin maisemiin.